Kruunuvuorensilta
Missä, mitä ja milloin
Tämä Suomen pisin silta (noin 1200 metriä) rakennetaan Kruunuvuorenselän ylitse Korkeasaaren ja Laajasaloon kuuluvan Kruunuvuorenrannan väliin. Kruununvuorensillan rakenteen keskeinen osa ja näkyvin elementti on 135 metrin korkeuteen nouseva pyloni.
Arvioitu aikataulu
Kruunuvuorensillan rakennustyöt alkoivat valmistelevilla töillä ja ruoppauksilla lokakuussa 2021. Vaativan siltarakenteen toteuttaminen vaatii ensiksi kahden työsillan rakentamisen sekä Kruunuvuorenrannasta että Korkeasaaresta kohti Emäntä- ja Nimismies -luotoja. Samaan aikaan kevättalvella 2022 tehdään Kruunuvuorensillan teräspilarien paalutustyötä.
Talvikuukausien aikana 2022 luotojen väliä ruopataan ja merenpohjaa louhitaan tekosaaren rakentamiseksi. Alkuvuonna 2023 valetaan pylonin eli kannatinpylvään peruslaatta pylonin perustukseksi.
Kesällä 2023 perustusten päälle alkaa rakentua Kruununvuorensillan rakenteen keskeinen osa eli pyloni. 135 metrin korkeuteen nousevan pylonin betonointia tehdään yhteensä noin puolitoista vuotta ja pyloni valmistuu vuonna 2025.
Kesällä ja syksyllä 2024 tehdään sillan köysiasennukset ja viimeistellään rakenteet. Vuoden 2025 aikana viimeistellään sillan pintarakenteet.
Raitiotie rakennetaan sillalle vasta tämän jälkeen. Tavoite raitiotieliikeneen käynnistymiselle on 2027. Sitä ei vielä tiedetä, onko mahdollista, että jalankulkijat ja pyöräilijät pääsisivät Kruunuvuorensillalle ja Finkensillalle ennen kuin raitiotie on valmis. Silloilla tehdään muun muassa raitiotien sähköasennuksia, mikä vaatii runsaasti tilaa myös kiskoalueen ulkopuolelta.
Kruunuvuorensillan rakennustyöt vaikuttavat merkittävästi veneilyyn alueella.
Alla työmaakameran suoraa videokuvaa Kruunvuorenrannasta kohti Kruunuvuorensillan työmaata.
Alla työmaakameran suoraa videokuvaa Kruunuvuorensillan pylonilta.
Miksi eli lopputulos
Kruunuvuorensillasta on tulossa paitsi Suomen pisin (1191 m; luku on sillan jännemittojen summa), myös korkein ja pitkäjänteisin silta. Sillan keskipyloni kohoaa 135 metrin korkeuteen merenpinnasta (N2000). Alikulkukorkeus pääveneväylällä on 20,0 m (MW) 20,2 m (N2000) ja silta-aukon, vapaa leveys 30 m ja väylän minimileveys 31 m. Silta on maailmanluokassakin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole maailmallakaan rakennettu pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Sillasta tulee siten kiinnostava nähtävyys paitsi kokonsa, myös sen suunnittelun takana olevan edistyksellisen liikenneajattelun ansiosta.
Kruunuvuorensilta on joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn väylä Korkeasaareen kuuluvan Palosaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä. Raitiotien eteläreunaan rakennetaan vähintään 2 metriä leveä jalkakäytävä sekä 3 metriä leveä pyörätie. Sillan keskiosassa jalankulkualue levenee.
Siltakannen leveys on 15-19 metriä. Raitiotieväylän leveys on vakio noin 9 metriä ja pyörätien 3 metriä. Jalkakäytävän leveys vaihtelee kahden ja kuuden metrin välillä.
Kruunuvuorensillalla on varauduttu pelastuslaitoksen liikenteeseen. Raitiotieltä on 200 metrin välein ambulanssien ajoaukot jalankulun ja pyöräilyn puolelle.
Kruunuvuorensillan raitiotiealue ja kevyen liikenteen väylä on korkeimmillaan sillan keskivaiheilla noin tasossa +25. Pituuskaltevuus on suurimmillaan 3,9 %.
Kruunuvuorensilta valaistaan yhteiskäyttöpylväillä, jotka sijoitetaan raitioteiden väliin. Lisäksi sillan eteläkaiteen käsijohteeseen on valaisin, jolla tuodaan lisävaloa kävelytielle. Keskipylonissa on kohdevalaistus. Kohdevalaistukseen on mahdollista ohjelmoida kalenterivuoden ja Helsingin kaupungin juhlapäiviin sopiva värillinen valaistus. Pylonissa on lentovalot. Kaikissa kohteissa valonlähde on led. Valaistus himmenee noin 10 % tehoon, kun sillalla ei ole kulkijoita.
Kruunuvuorensilta on siis ennätyspitkä ja -korkea, mutta poikkeuksellista on myös sille asetettu 200 vuoden käyttöikävaatimus. Se tarkoittaa siltaa kokonaisuutena – toki osa rakenteista on sellaisia, joita on tarkoituskin uusia, mutta osa suunnitellaan kestämään 200 vuotta. Tällaisia osia ovat vaikeasti uusittavat kantavat rakenteet kuten pylonit, välituet ja kannen teräspalkisto.
Jään kertymistä ylös sillan vinoköysistön teräsvaijereihin ehkäistään peittämällä vaijerit muoviputkella, johon tehdään pintakuvio, josta jää putoaa alas hileenä. Lisäksi sillan valvonta- ja seurantajärjestelmästä voidaan tehdä sellainen, joka seuraa myös mahdollisesti muodostuvaa jäätä.
Sillan eteläreunalle tulee tuulensuojakaide. On arvioitu, että tuuli voi yltyä kerran muutamassa vuodessa niin myrskyisäksi, että se edellyttää sillan lyhytaikaista sulkemista (0,5 tuntia/vuosi). Sillan vaarallisen voimakkaista tuulista varoittavan opastuksen päälle kytkemistä arvioidaan tarvittavan 50 tuntia vuodessa.
Sillan keskipyloni kohoaa 135 metrin korkeuteen ja valaistuna sen voi nähdä kauas kaikkina vuorokaudenaikoina. Kuva: WSP, Knight Architects
